Tervetuloa Lokki-liveen!

Tilanne   8.11.2021. 

Kaikki Lokki-kamerat on poistettu 2021-sesongilta. 

PKLTY Sointula-kamera on asennettu Sovintolan Lintuviikoille seuraamaan talvilintuja ja lintuviikkojen tapahtumia.

SOVINTOLAN LINTUVIIKKOJEN OHJELMA ALLA

Yksi BirdLifen kamera on siirretty Vaasan Soderfjärdenin peltoaukeille seuraamaan muuttoparvia.

BirdLifen Lintulive-kamera on nyt Espoon Laajalahdella ja toimii kiinteänä valoisaan aikaan.

 Kameroiden käyttöön on maanomistajien ja Varsinais-Suomen ELY:n luvat (VARELY/290/2021).

Huomatkaa, että kamerat voivat pätkiä mm. niiden siirtyessä tilapäisesti 4G:stä 3G-verkkoon tai virtaongelmista johtuen.

Kommentit suoraan minulle (Risto Juvaste)  tai FB-keskusteluryhmään ”Lokkikamera” > https://www.facebook.com/groups/630073394173330/ <

Alla muutamia viime vuotisia videoleikkeitä ja merikotka- jamerimetsovideo. Valitettavasti mikrofoni rutisi tuulella.

Kamerat ovat Dahuan kameroita, joita edustaa FSM Oy. Kamerat myi ja konfiguroi Joensuun Turvatalo.

Tietoa Sovintolan Lintuviikoista

Sovintolan Lintuviikot 13.11. – 22.12.2021

Näyttelyitä, esityksiä, asiatietoa ja kulttuuria siivekkäistä

Avoinna lauantaisin klo 10 – 14, sunnuntaisin klo 12 – 15, muulloin sopimuksen mukaan (puh. 040 581 4010 Airi Turunen, 040 832 1951 Kimmo Martiskainen, 041 584 7096 Anna Piiroinen)

Tapahtuman tarkoitus on syksyn pimeydessä tuoda esille linnut näyttävästi ja kertoa niistä mahdollisimman monipuolisesti. Linnut harrastuksena on yleistynyt, mutta varsinkin pandemian aikana.

Kohderyhmänä kaikenikäiset vauvasta vaariin.

Mitä linnut voivat antaa ihmiselle: esteettisiä nautintoa, liikuntaa, tutkimusta harrastajavoimin, taidetta musiikista maalaamiseen, sosiaalista kanssakäymistä ja mielenterveyttä. Yhtenä tavoitteena on herättää luonto- ja lintukärpänen lapsissa ja nuorissa.

La 13.11

·         näyttelyt Hekmannin kammarissa ja Kulttuurikammarissa auki klo 10 – 15

          nähtävänä 60 täytettyä lintua ja nisäkästä koottuna eri kokoelmista, mm. kaikki Suomen pöllöt

          koulujen vanhat lintuaiheiset opetustaulut

          lintukirjasto

          taidetta linnuista: piirustuksia, maalauksia, puutöitä

          valokuvia, julisteita, lehtileikkeitä

          Kesälahden koulun ja päiväkodin lasten lintuaiheiset työt

          luonto- ja erityisesti lintuharrastuksen esittelyä eri yhdistysten näyttelyissä (PKLTY ry, Keski-Karjalan Luonto ry)

          linnunpönttökokoelma

          yleisötehtäviä: mikä on mielilintusi ja miksi, tunnetko nämä siivekkäät (osallistujien kesken arvotaan palkintoja)

          linnunlaulun äänimaailma ja paljon muuta

          esitteitä, lehtiä ja vähän ostettavaakin

          Kimmo Martiskainen kertoo näyttelyistä ja vastaa kävijöiden kysymyksiin

·         klo 10 alkaen talvilintujen rengastusnäytös, toteutuu sään salliessa

          yleisöllä mahdollisuus seurata Kulttuurikammarissa sisältä käsin lintujen pyyntiä ja rengastusta Sovintolan puutarhassa (rengastajakouluttaja Juha Miettinen ja rengastuskurssilaiset)

          Kimmo Martiskainen kertoo yleisölle mitä puutarhassa tapahtuu ja miksi

 

Su 14.11 klo 14 – 16.30

·         Linnut kuvin, sanoin ja lauluin

          lintuharrastajan ura lapsuudesta tähän päivään

          lintuharrastuksen monimuotoisuus – kiikaroinnista kuvaamiseen, pihabongauksesta rengastustutkimukseen

          kuvia ja videoita

          Kesälahden linnut

          ”yleisön pyynnöstä” Suomen pöllöistä

          kotoisen lintumaailman erikoisuuksia

          muuttuva linnusto – valkoposkihanhi valtaa pellot

          Lennä lintu lennä – mielenkiintoisimmat lintuhoidokkini

          elämänmittaisen harrastusuran kohokohdat – tikkasaaren kiveltä sukeltaa saimaannorppa

          mitä lintuharrastus on minulle henkilökohtaisesti antanut

Kesälahden ja Kiteen oppilasryhmät tutustuvat näyttelyihin 15. – 19.11. Näyttelyyn kutsutaan myös eläkeläiset ja muita ryhmiä, joille on tarjolla oppitunnin mittainen kuva- ja videoesitys linnuista.

Sovintolan puutarhaan asennetaan WEB -kamera Sovintolan Lintulive, jonka välityksellä voi seurata mitä talvilintujen ruokintapaikalla tapahtuu (Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry)   Yhteys löytyy linkistä > https://www.lokkilive.fi/

 

Kesälahden kulttuuriseura ry, Keski-Karjalan Luonto ry, Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry, Pro Kesälahti ry, Sovintola yhdistys ry, Opintokeskus Sivis

Tietoa LokkiLivestä

Nämä LokkiLive-sivut ja ”Lokkikamera” FaceBoook- ryhmä on perustettu jakamaan tietoa erittäin uhanalaisesta selkälokista. Toivottavasti Lokkikamera näyttää ongelmitta lokkikolonian elämää. 

 

Lisätietoa luodon elämästä tulossa hieman myöhemmin.

Keskustelu mieluiten FaceBookin ”Lokkikamera” –ryhmässä (tai  suoraan sähköpostilla (Risto Juvaste >etunimi(ät)sukunimi.fi )

Lokkilive-tiedote 30.6.2021: Kuvia ja videoita vuosilta 2020 ja 2021

Kuukausi sitten julkaisin uutisvinkin lehdille. Aiheista: Lokkilive, video, kuvia, selkälokit, merikotka ja merimetso ym.

Pitkä tiedote ja videot sekä kuvaliite löytyy alla olevista linkeistä:
Koko tiedote (5 sivua)>https://www.juvaste.fi/risto/LL/LokkiliveUV2.pdf
Kuvaliite (7 sivua) > https://www.juvaste.fi/risto/LL/KuvaliiteUV2.pdf
Pressmeddelandet på Svenska> https://www.juvaste.fi/risto/LL/LokkiliveUV2s.pdf

Videolinkit: Videolinkkien käyttö julkaisuissa vain sopimuksella.
Videolinkki (suomi): >https://youtu.be/xtpik_GV4ck
Videolinkki (ruotsiksi): >https://youtu.be/Z4Ba0JrJrqc
Kuvaliite ks. >https://www.juvaste.fi/risto/LL/KuvaliiteUV.pdf

Julkaisuoikeudet: Materiaalin copyright on Risto Juvasteella.
Vuoden 2021 osiossa olevia kuvia voi vapaasti käyttää maininnalla ”Lokkilive”
Muiden käyttö on pääsääntöisesti maksullista. Ota yhteyttä> risto(miuku)juvaste.fi

 

Sisältö: Lokkilive.fi lintukamerat (4 livekameraa). Merimetso, merikotka, selkälokki, juhannus, saaristo. Kuvia, taustatietoja ja livekameramateriaalista koostettu luontovideo (8min, kolme versiota, suomeksi ja ruotsiksi ja puhtaana originaalina).

 

Kesän 2020 materiaaleista kuvia ja videot:
Video ja kuvat sisältävät varsin raa’alta näyttäviä saaliskohtauksia kymmenien merikotkien syödessä merimetson poikaset. Viikon aikana jopa 200 merikotkaa kävi ”merikotkahakkuilla” (”hakkuut” on kalastajien käyttämä termi tilanteelle, jossa pinnassa oleva kalaparvi kerää nopeasti paikalle kymmeniä lokkeja ja tiiroja saalistamaan). Kuvat voivat järkyttää joitakin katsojia. Materiaali perustuu Merenkurkussa olleeseen Meri-kameran materiaaliin. Kameroille oli maanomistajien ja VARELY/219/2020-kuvauslupa.

 

Livelinkit 2021:
Lokkilivellä on vuonna 2021 käytössä 4 live-kameraa. Nyt (3.8.2021) ne on pääosin poistettu. Merikameraa vietäessä 11.5.2021 kamerasaarella oli noin 80 selkälokkia, 480 harmaalokkia ja merimetsoilla oli noin 100 pesärakennelmaa. Koko merimetsoyhdyskunta tuhoutui lopullisesti 19.6.2021 merikotkan vierailun yhteydessä. Tuolloin harmaalokit pääsivät ryöstämään viimeisetkin munat. Merimetsot siirtyivät muualle. Lokkilivestä nähdään, että niiden valkoisen pesimäluodon pesäkeot ovat tyhjiä. Kameroille on maanomistajien ja VARELY/290/2021-kuvauslupa.

Tiedotteissa on runsaasti taustatietoa vuoden 2020 ja 2021 tilanteesta.
Merikotkien ja muiden predaattoreiden takia lintusaaren pesintätulos 2020 oli huono. Toukokuussa kotkat söivät munia ja sitten poikasia. Kotkien vieraillessa varikset ja harmaalokit saivat vapaasti hyödyntää merimetsojen munia ja pieniä poikasia. Noin 40 selkälokkiparia sai lopulta lentoon vain yhden poikasen ja noin 80 harmaalokin pesintää tuotti vain noin 10 poikasta. Noin 300 parin merimetsoyhdyskunta tuhoutui kokonaan. Myös läheiset kolonioiden pesinnät (noin 350 paria) tuhoutuivat. Kameraluodolla merimetsojen pesintä myöhästyi ilmeisesti munapredaation takia, mikä aiheutti varsin erikoisen episodin loppukesästä. Merikotkat söivät satojen parien merimetsokolonian viimeiset poikaset. Isoja poikasia oli noin 100 yksilöä. Poikasilla ei ollut mahdollisuutta suojautua. Tiiviinä nippuna ne odottivat vuoroaan joutua saaliiksi. Kameran näkökentässä kävi viikon aikana noin 200 eri merikotkaa. Arvio perustuivat 30:een yksilöllisesti luettuun renkaaseen ja lukukelvottomiin likaisiin metallirenkaisiin. Merikotkille pitäisi saada kunnolliset lukurenkaat. Noin kolmasosa linnuista oli rengastettuja. Yhtä aikaa kotkia laskettiin kameran näköpiirissä noin 30.

 

Myös kameroin seuratuissa järvikolonioissa on tapahtunut merikotkien predaatiota. Selkälokkien pesimätuotto useissa kolonioissa oli vuonna 2020 pääosin niin heikko, ettei se riitä kannan ylläpitoon. Huonoon poikastuottoon on varmasti useita syitä. Söderskärillä tutkimusasemalla tehdyissä tutkimuksissa on mm. osoitettu ympäristömyrkkyjen vahva vaikutus pesintämenestykseen. Mallasveden koloniassa saatiin kuitenkin usean huonon vuoden jälkeen tyydyttävä tulos: 25 selkälokkiparia tuotti 20 poikasta, vaikka merikotkapari vierailikin koloniassa ainakin kerran pyydystäen 2-3 isohkoa poikasta.

 

On muistettava, että kaikki predaatiotuhot eivät johdu merikotkista, vaikka niiden vaikutus korostuikin näissä kuvauksissa. Erityisesti varislintujen osuus muna-aikana voi olla merkittävä. Meri-kameran näkökentässä havaittiin kerran paikalla noin 50 varista. Varikset eivät pystyneet pesärosvoiluun lintuemojen ollessa paikalla, mutta tilaisuus avautui merikotkien karkottaessa emot pesiltään. Järvillä vastaavan tilaisuuden variksille voi luoda myös ihminen kalastaessaan lokkiluodon lähellä. Myös harmaalokki hyödynsi merikotkien aiheuttama hämminkiä. Muita predaattoreita ovat mm. kanahaukat, huuhkajat sekä pienpedot. Ne voivat ottaa myös aikuisia lokkeja.

 

Selkälokista:
Selkälokki on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, sen populaatiot ovat romahtaneet viime vuosikymmeninä. Suomen parimäärä on nyt jo alle 7000 paria. Syyksi on arvioitu mm. muutolla saatuja myrkkyjä. Selkälokki on ainoa lokkimme, joka muuttaa Keski-Afrikkaan talvehtimaan. Rengastustulosten perusteella on havaittavissa myös selvä poikastuoton romahdus, vaikka paikallisesti on hyviäkin vuosia. Selkälokki on pitkäikäinen lintu, joten kannan ylläpitoon riittäisi yksi lentopoikanen joka toinen vuosi paria kohden. Huonoon poikastuottoon näyttää paikoin osasyynä olevan merikotkien aiheuttama predaatio. Siitä kärsii paikoin myös muut saariston linnut, kuten haahka, merimetso, lokit ja muutkin avopesijät. Tässäkin on huomattava, että osan tuhoista aiheuttavat esimerkiksi varikset, jotka pääsevät merikotkien seurassa saaliinjaolle. Miten ”frakkipukuista” selkälokkimme voitaisiin suojella? Levinneisyydeltään suomalaisin lintumme tarvitsee suojelua, vaikka sen harmaampia alarotuja löytyy runsaana länteen tai itään mennessä.

 

Merikotkasta:
Merikotkien määrät ovat lisääntyneet uhanalaisuudesta nykyiseen kestävään kantaan suojelutoimien ansiosta. Vielä 70-luvulla niiden poikastuotto oli muutamissa yksilöissä. Nykyisin Suomen parimäärä on jo yli 500. Ruotsin populaatio on vastaavan kokoinen. Merikotka ei enää kaipaa erityissuojelua, joten niiden talviruokinta on pääosin lopetettu.Saariston lintuluodot kestävät reviireillään liikkuvien vanhojen merikotkien saalistuksen, mutta esiaikuisten yksilöiden ja niiden perässä liikkuvien varisten aiheuttama saalistuspaine on paikoin varsin tuhoisaa useille saaristolajeille. Siitä ovat kärsineet mm. haahka, hanhet, räyskä ja lokit.

 

Merimetsosta:
Merimetsojen paluu muinaisille pesimäalueilleen alkoi vuosituhannen vaihteessa. Nyt Suomen pesimäkantojen kasvu näyttää pysähtyneen noin 26 000:een pariin. Alueellisia muutoksia esiintyy. Merenkurkussa kannat ovat puolittuneet vuoden 2016 huipusta, joka oli noin 6000 paria. Todennäköisesti siellä kannat tulevat edelleen laskemaan. Merenkurkun kautta muuttaa paljon Jäämerellä pesiviä lintuja, joten merimetsojen määrät voivat näyttää pesimäkantaa suuremmilta.

 

Videolinkit:
Huom. Videolinkkejä saa käyttää julkaisuissa vain korvausta vastaan.
Videolinkki (suomi): >https://youtu.be/xtpik_GV4ck
Videolinkki (ruotsiksi): >https://youtu.be/Z4Ba0JrJrqc
Kuvaliite ks. >https://www.juvaste.fi/risto/LL/KuvaliiteUV.pdf

 

 

LOKIT

Suomessa pesii 6 lokkilajia. Oheiset esimerkkikuvat ovat Jari Peltomäen kuvia Luontoportti-sivuilta, joilla lisätietoa lokeista ja määrittämisestä. Lisää tunnistamisesta ks. Selkälokki.

Selkälokki (frakkipukuinen)

Kalalokki (jokapaikan lokki)

Merilokki (luotojen kunkku)

Naurulokki (kolonialokki)

Harmaalokki (arkilokki)

Pikkulokki (hyönteislokki)

Selkälokki - Suomalaisin lintumme

Näistä selkälokki on ”suomalaisin lintumme”. Sen alalajeista mustaselkäisimmän, suomenselkälokin (Larus fuscus fuscus) populaatiosta suhteellisesti eniten pesii Suomessa (noin 7000 paria, noin puolet maailmankannasta). Se oli ennen yleisin selkävesien lokki, mutta sen kannat ovat romahtaneet, joten se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Mentäessä itään tai länteen alalajien selät muuttuvat hieman vaaleammiksi (tuhkaselkälokkeja). Niiden populaatiot ovat suuria ja elinvoimaisia. Merilokit ovat isompia ja myös hieman vaaleaselkäisempiä kuin suomenselkälokki. Harmaalokit ovat vielä vaaleampia, niitäkin on useita lajeja ja risteymiä. Harmaa- ja selkälokit kilpailevat samoista pesimispaikoista. Kalalokit muistuttavat harmaalokkeja , mutta ovat pienempi. Nauru- ja pikkulokit ovat tummapäisiä. Perhosmaisella pikkulokilla on tummat siivenaluset. Nuoret lokit ovat ruskeankirjavia, mutta sulkivat (muuttuvat) vähitellen aikuispukuun. 

Valtaosa selkälokeistamme muuttaa sydäntälveksi Afrikkaan, pääosin päiväntasaajan alueen suurille järville. Muut lokit jäävät enimmäkseen Eurooppaan (ks Selkälokit Afrikassa).Tumma selkä ja siiven päällyset kestävät hyvin päiväntasaajan kovaa UV-säteilyä.  

Lue lisää lokeista vaikkapa Wikipediasta.  Selkälokista ks. BirdLife:  ” Vuoden lintu 2013: selkälokki on taantunut lähes viidenneksen”.

 
Satelliittilokki Tampereen katoavassa lokkiparatiisissa 2009 eli Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella. Paratiisi katoaa vuonna 2020, kun biojätteenkäsittely siirtyy rakenteilla olevaan Nokian mädättämöön. Kuva Markku kangasniemi.

Merikotka koloniassa 17.7.2019, vesiperä tällä kertaa, sillä kaikki oli jo viety. Näkymästä ei varttunut yhtään selkälokkia. (Valitettavasti ääni puuttuu).

Saukon toinen vierailu: Oikean yläreunan kalliolla klo 21:47:47 ja noin minuutti myöhemmin auringonlaskun kohdalla. Lokkien syöksyily paljastaa.

Kuvia lokkikamerasta

Löydätkö neljä valkoposkihanhea kuvasta? Bullet-kamera 2019

Kameroista

Vuonna 2019 käytössä oli kiinteä Merikotka-kamera, mutta 2020 käytössä oli 4 kääntyvää ja zoomaavaa kameraa (PTZ= Pan-Tilt-Zoom).
Kamerat ovat Dahuan kameroita, joita edustaa FSM Oy. Kamerat myi ja konfiguroi Joensuun Turvatalo.  Kaksi niistä on pieniä kupukameroita joissa on 4x zoom ja kaksi isoa 25x zoomilla varustettua. Virtalähteenä niissä on 100W monikidepaneelit (isoissa 2) ja pari autoakkua sekä halpa PVM 10A-säädin. Reitittiminä on Teltonikan RUT240, jossa on Telian 4G(3G) SIMM kiinteällä IP:llä. Striimi menee tallennuspalvelijalle (Angelcam.com), josta se on upotettu sivuille. Striimi on selattavissa taannehtivasti maksun mukaisen ajan (tässä 7 pv). Angelcamin perushinta on noin kympin/kk.

Iso kamera 2020 Häme2
Pikku kamera 2020 Häme

Merikotkien merimetsojuhlat 28.7.-29.7.2020

Yöllä Meri-kamerassa oli paikalla yhtaikaa noin 12 merikotkaa. Nyt illalla uusi ennätys: 15 ainakin paikalla 29.7. sateessa! Oheisista kuvista näkee muutoksen osakoloniassa. Variksetkin juhli. Kuvista luin 6-8 mekon ad-rengasta, joiden perusteella juhlissa kävi noin 20 mekoa. Reaaliaikainen seuranta oli jännää.Nyt aloittivat toista osakoloniaa, mutta sade hillitsee mekojen meme-juhlia.

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.