Pesintäaikoina kameroiden käyttöön oli maanomistajien ja Varsinais-Suomen ELY:n luvat (VARELY/419/(2020).
Huomatkaa, että kamerat voivat pätkiä mm. niiden siirtyessä tilapäisesti 4G:stä 3G-verkkoon tai virtaongelmista johtuen.
Kommentit suoraan minulle (Risto Juvaste) tai FB-keskusteluryhmään ”Lokkikamera” > https://www.facebook.com/groups/630073394173330/ <
Alla muutamia viime vuotisia videoleikkeitä. Valitettavasti mikrofoni rutisi tuulella.
Nämä LokkiLive-sivut ja ”Lokkikamera” FaceBoook- ryhmä on perustettu jakamaan tietoa erittäin uhanalaisesta selkälokista. Toivottavasti Lokkikamera näyttää ongelmitta lokkikolonian elämää.
Lisätietoa luodon elämästä tulossa hieman myöhemmin.
Keskustelu mieluiten FaceBookin ”Lokkikamera” –ryhmässä (tai suoraan sähköpostilla (Risto Juvaste >etunimi(ät)sukunimi.fi )
Näistä selkälokki on ”suomalaisin lintumme”. Sen alalajeista mustaselkäisimmän, suomenselkälokin (Larus fuscus fuscus) populaatiosta suhteellisesti eniten pesii Suomessa (noin 7000 paria, noin puolet maailmankannasta). Se oli ennen yleisin selkävesien lokki, mutta sen kannat ovat romahtaneet, joten se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Mentäessä itään tai länteen alalajien selät muuttuvat hieman vaaleammiksi (tuhkaselkälokkeja). Niiden populaatiot ovat suuria ja elinvoimaisia. Merilokit ovat isompia ja myös hieman vaaleaselkäisempiä kuin suomenselkälokki. Harmaalokit ovat vielä vaaleampia, niitäkin on useita lajeja ja risteymiä. Harmaa- ja selkälokit kilpailevat samoista pesimispaikoista. Kalalokit muistuttavat harmaalokkeja , mutta ovat pienempi. Nauru- ja pikkulokit ovat tummapäisiä. Perhosmaisella pikkulokilla on tummat siivenaluset. Nuoret lokit ovat ruskeankirjavia, mutta sulkivat (muuttuvat) vähitellen aikuispukuun.
Valtaosa selkälokeistamme muuttaa sydäntälveksi Afrikkaan, pääosin päiväntasaajan alueen suurille järville. Muut lokit jäävät enimmäkseen Eurooppaan (ks Selkälokit Afrikassa).Tumma selkä ja siiven päällyset kestävät hyvin päiväntasaajan kovaa UV-säteilyä.
Lue lisää lokeista vaikkapa Wikipediasta. Selkälokista ks. BirdLife: ” Vuoden lintu 2013: selkälokki on taantunut lähes viidenneksen”.
Vuonna 2019 käytössä oli kiinteä Merikotka-kamera, mutta nyt 2020 käytössä on 4 kääntyvää ja zoomaavaa kameraa (PTZ= Pan-Tilt-Zoom).
Kamerat ovat Dalhuan kameroita. Kaksi pientä kupukameraa, joissa on 4x zoom ja kaksi isoa 25x zoomilla varustettua. Virtalähteenä kaikissa on 100W monikidepaneelit (isoissa 2) ja pari autoakkua sekä halpa PVM 10A-säädin. Reitittiminä on Teltonikan RUT240, jossa on Telian 4G(3G) SIMM kiinteällä IP:llä. Striimi menee tallennuspalvelijalle (Angelcam.com), josta se on upotettu sivuille. Striimi on selattavissa taannehtivasti maksun mukaisen ajan (tässä 7 pv, joka maksaa alle kympin/kk).
Yöllä Meri-kamerassa oli paikalla yhtaikaa noin 12 merikotkaa. Nyt illalla uusi ennätys: 15 ainakin paikalla 29.7. sateessa! Oheisista kuvista näkee muutoksen osakoloniassa. Variksetkin juhli. Kuvista luin 6-8 mekon ad-rengasta, joiden perusteella juhlissa kävi noin 20 mekoa. Reaaliaikainen seuranta oli jännää.Nyt aloittivat toista osakoloniaa, mutta sade hillitsee mekojen meme-juhlia.
